Elämä se on kuin silkkiä vaan!

Lähetetty Silkkijutut 0

Marjatta Lehtovirta: Kokemuksia Laughing Milla silkkiasuista Camino Portuguesilla keväällä 2019

Annoimme Marjatta Lehtovirralle kokeiltavaksi silkkituotteitamme hänen vaelluksillaan. Tässä Marjatan tekemä kirjoitus keväältä 2019. – Laughing Milla

Olen Espanjan pyhiinvaelluksista innostunut, jo vapaavuosia viettävä nainen. Ensimmäisen vaellukseni tein vuonna 2000. Keväällä 2019 tekeväni Portugalin vaellus –  viides caminoni – alkoi Viana do Castellosta ja päättyi Santiago de Compostelaan.

Vaellettaessa satoja kilometrejä varusteille kohdistuu monenlaisia vaatimuksia. Reppu ei saa olla liian raskas: se täytyy täyttää kevyillä vaatteilla ja olemattomaan kokoon menevillä asusteilla.  Vaatteiden on tunnuttava hyviltä, tarpeen tullen lämpöisiltä ja toisaalta välillä viileiltä. 

Marjatta Lehtovirta vaelluksella

Vaatteiden pesu täytyy olla yksinkertaista, ja kuivuminen nopeaa. Säät vaihtelevat caminoilla hyvin paljon. Kaikkeen täytyy varautua. Olen valinnut silkin, koska sen kyky säädellä lämpöä on erinomainen. Sen kyky eristää lämpöä esimerkiksi puuvillaan nähden on viisinkertainen. Kaikista kylmimpiä säitä ja öitä varten minulla on lisänä merinovillahousut.

Olosuhteet ovat joskus sateiset ja samalla hiostavat. Silkki sadeasun alla hengittää!

Silkki neutralisoi hajuja. Tätäkään ei voi näillä reiteillä vähätellä. Pesumahdollisuudet rajoittuvat välillä kylmään veteen ja nyrkkipesuun.  Liiankin kylmään, mutta silkki näkyy kestävän yllättävän hyvin. Silkkiä voi välillä tuulettaa, aina ei pesu ole tarpeen. Se pesee tällöin ikään kuin itse itseään.

Silkin tiedetään hierovan ihoa hermostoon vaikuttaen, ja sitä kautta se myös rentouttaa. Silkillä on samoja ainesosia kuin iholla ja hiuksilla. Silkki ja iho ”keskustelevat” ja iho lähettää viestejä eteenpäin!  Silkki myös hoitaa ihoa.

Olen käyttänyt silkkiä kymmeniä vuosia ja ihastunut siihen vuosi vuodelta enemmän. Tällä kertaa nyt keväällä 2019, minulla oli koekäytössä Laughing Millan silkkituotteita. Matkassa oli pitkät silkkihousut, silkkipipo, kolmiohuivi, käsineet, sukat ja silmille silkkimaski. Lisäksi minulla oli vanha silkkipaita.

Silkkihousut

Silkkihousut toimivat yöhousuina, legginsseinä ja lisäkerroksena tuuli -ja sadehousujen alla. Ne lämmittävät hyvin kylmällä ja sateisella säällä varusteiden alla. Sadehousujen alle ne olivat todella loistoratkaisu. Sadehousujen hiostaessa silkki käytti omaa ”vastavoimaa”: Sillä on kyky siirtää iholta pois kosteutta. Aamulla usein liikkeelle lähtiessä alaosan asunani oli hame, jonka alla oli silkkihousut. Päivän lämmetessä niistä saattoi helposti kahville poiketessa luopua.

Yöhousuina silkkipaidan kanssa ne olivat riittävän lämpöiset ja lämpiminä öinä sopivan viileät. Silkin kestävyyttä vähän pohdiskelin – se voisi olla paksumpaa trikoota. Hyvin ne kuitenkin kestivät tämän caminon  –  tällä kertaa vähän yli 200 kilometriä. Käyttö jatkuu nyt arkivaatteena. Niistähän ei malta luopua.

Silkkipipo

Silkkipipon otin jo ennen matkaa käyttöön. Siitä tulin liki riippuvaiseksi. Se hieroo ihanasti päänahkaa! Matkalla se oli kylminä aamuina suojaamassa hupun alla päätä, sään lämmetessä ilman huppua. Yllättävän hyvän kylmän suojan se toi. Mietin myös, että tämähän toimii loistavasti kolealla säällä myös pyöräilykypärän alla.

Silkkipipo hupun kanssa suojasi kovaltakin tuulelta.

Silkkipipo on ohut ja hengittävä. Yömyssykin se minulle toisinaan oli. Nyt pipot ovat menossa lastenlapsille koekäyttöön.

Silkkikolmiohuivi

Ihastuin huivin burgundinpunaiseen väriin heti. Huivi itsessään on monikäyttöinen. Jopa äkkisateen kastelemasta päästä se imaisi vettä nopsaan ja tuntui lämpöiseltä. Silkillä on huikea kykyä imeä kosteutta siten, ettei iho tunnu märältä.  Kaulassa se oli kevyt kaunistus ja suoja tuulia vastaan. Pipon päällä se antoi lisäsuojaa kovilla tuulilla.

Silkkikäsineet

Aamut ovat usein todellakin viileitä, ja silloin ovat käsineetkin tarpeen. Niitä minulla oli kaksi paria. Silkkikäsineet eivät repussa suuria paina, mutta lämmittävät uskomattomin hyvin. Enempää lämpöä en koko caminolla käsilleni tarvinnut.

Silkkisukat

Tämä on luonnollisesti vähiten kestävä tuote. Käytin kaksikerrossukkia. Ihoa lähellä oli silkki, sen päällä ohut villasukka. Rakkojen tulon estämiseksi käytin lisäksi pihkasalvaa ja varpaiden ympärille kiedottuna villaa. Ei tullut rakkoja!

Kuumalla säällä luovuin villasukista. Silkkisukkien tiheällä vaihdolla (kolmet sukat) selvisin ehjin sukin. Mutta seuraavan reissun jälkeen tarvitaan parsimista.  Jos reikiintyy, niin korjaan ja kun reikiintyy liikaa, ostan uudet. Se mitä sukissa kaipasin ja toivon tulevaisuudessa saavani on kiristämättömät suut. Silkkisukat on se asia, missä annan itselleni luvan tuhlata.

Silkkiunimaski

Caminon yhteismajoituksissa on minulle ollut tarpeen unen saamiseksi sekä korvatulpat että silmämaski. Silkkinen suoja silmillä tuntui ihanalta. Samoin se pimensi maailman erinomaisesti. Pitkien kävelyjen jälkeen ääni- ja valoaistimusten häipyessä, uni tuli hyvin.

Silkkineule, jossa on kilpikonnakaulus, on Laughing Millan uutuustuote, joka en vielä ehtinyt tälle matkalle saamaan. Tilattu on, ja se lähtee todennäköisesti mukaan seuraavalle reissulle! Rinkkani painoi noin viisi kiloa. Iso merkitys oli kevyillä silkkivaatteilla sekä silkkiunipussilla. Toki caminokin oli viides, joten turhaa ei matkassa ollut.

Marjatta Lehtovirta

Lue lisää Laughing Millasta. Keitä me olemme?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *